Suomalaisen 1800-luvun lopun maalaustaiteen historiassa Venny Soldan-Brofeldtin nimi on vaatimattomalla mutta sitkeällä paikalla. Aikalaisena taiteilijasukupolvelle, joka nosti Suomen eurooppalaiselle näyttämölle, hän kuuluu siihen hetkeen, jota mielellään kutsutaan suomalaisen taiteen kultakaudeksi, aikaan, jolloin kulttuurista identiteettiään etsivässä nuoressa kansakunnassa nousi esiin ensiluokkaisia maalareita, kuvanveistäjiä ja kirjailijoita. Todellisuudelle herkkänä, kasvoille ja arkielämän kohtauksille tarkkana Venny Soldan-Brofeldt jätti jälkeensä tuotannon, joka ansaitsee tulla tarkastelluksi omilla ehdoillaan, kaukana pikaoikaisuista. Tämä artikkeli tarjoaa harkitun kulkureitin hänen elämänsä, koulutuksensa ja saavutustensa läpi, jotta niiden merkitys välittyisi täsmällisesti.
Suomalaisen kultakauden taiteilija
Venny Soldan-Brofeldt syntyi vuonna 1863 Helsingissä ja kuoli vuonna 1945. Hänen pitkä elämänsä kattaa näin suomalaiselle kulttuurille ratkaisevan kauden, 1800-luvun lopun kansallisesta heräämisestä 1900-luvun alkupuoliskon mullistuksiin. Hän kuuluu siihen huomionarvoiseen suomalaisten naistaiteilijoiden joukkoon, joka samaan aikaan kuin Helene Schjerfbeck tai Ellen Thesleff valitsi maalaustaiteen täysimääräiseksi kutsumuksekseen ja onnistui lunastamaan paikkansa vielä pitkälti miesten hallitsemassa piirissä.
Hänen uransa ei sitä paitsi rajoitu pelkkään maalaustelinetyöhön. Piirtämiseen ja maalaamiseen kouluttautuneena hän kiinnostui myös muovailusta ja kuvituksesta, mikä osoittaa kuvallista uteliaisuutta, joka ylittää tavanomaiset lokerot. Tämä keinojen moninaisuus, joka oli yleistä hänen sukupolvensa taiteilijoilla, ilmentää käsitystä ammatista, jossa havainnointi menee erikoistumisen edelle ja jossa käsi etsii lakkaamatta osuvinta muotoa esittääkseen sen, minkä se näkee.
Helsingistä Pariisiin: vaativa koulutus
Kuten monet maanmiehistään, Venny Soldan-Brofeldt kouluttautui ensin Suomessa ennen kuin lähti Pariisiin, joka oli kiistaton taiteen pääkaupunki jokaiselle, joka tuolloin halusi hioa oppinsa täydelliseksi. Kaupunki otti tuohon aikaan vastaan huomattavan pohjoismaisten taiteilijoiden siirtokunnan, jonka houkuttimena oli vapaiden akatemioiden opetus, avoimempi kuin virallisten laitosten ja erityisesti helpommin naisten saavutettavissa, jotka jäivät joistakin opinto-ohjelmista ulkopuolelle.
Tämä Ranskan-vaihe on ratkaiseva. Se saattaa nuoren taiteilijan kosketuksiin naturalismin ja plein air -maalauksen kanssa, kahden virtauksen, jotka leimasivat syvästi 1880-luvun pariisilaista näyttämöä. Huomio valoon, arkiseen aiheeseen ja asentojen todenmukaisuuteen, joka löytyy niin monelta Pariisista palanneelta suomalaismaalarilta, jäi pysyvästi hänen tapaansa. Tuolta oleskelulta hän toi mukanaan vankan ammattitaidon ja yksinkertaisuudessaan tavoitettuihin ihmishahmoihin viritetyn herkkyyden, ilman turhia tehokeinoja.
Tämä ankkuroituminen välittömään havainnointiin näkyy hänen mieltymyksessään muotokuvaan ja elävästä otettuihin kohtauksiin. Sen sijaan että hän tavoittelisi idealisointia, Venny Soldan-Brofeldt pyrkii ilmaisun osuvuuteen, uskollisuuteen olentojen ja tilanteiden luonteelle. Tämä on tuon ajan pohjoismaisen maalaustaiteen pohjimmainen piirre, jonka hänen työnsä muodostaa henkilökohtaisen ja pidättyväisen muunnelman.
Tuotanto realismin ja intiimiyden välillä
Hänen työtään läpäisevien huolenaiheiden joukossa on tarkkaavaisuus ihmiskasvoja kohtaan. Muotokuva, jos jokin niin vaativa laji, on siinä keskeisellä sijalla. Juhani Ahon muotokuva, joka esittää suomalaista kirjailijaa, johon taiteilija oli läheisesti sidoksissa, kuvaa tätä juonnetta: kuva kirjallisuuden miehestä tavoitettuna hillitylle läsnäolona, jossa psykologinen erittely painaa enemmän kuin ulkoinen loisto. Tämänkaltainen muotokuva, ankkuroituna henkilökohtaiseen ja älylliseen suhteeseen, paljastaa tavan, jolla taiteilija sai maalauksensa ja välittömän ympäristönsä keskustelemaan keskenään.
Hänen kiinnostuksensa suureen maalaustaiteen perinteeseen ilmenee lisäksi Rembrandtin Pyhää perhettä esittävän maalauksen kopiossa. Mestareiden mukaan kopioiminen oli tuohon aikaan tunnustettu koulutuksen ja kunnianosoituksen käytäntö, jonka avulla taiteilija mittasi voimansa arvostetun esikuvan sommittelun, valon ja aineksen kanssa. Se, että Venny Soldan-Brofeldt asettui vastakkain Rembrandtin, chiaroscuron ja hahmojen inhimillisyyden ehdottoman mestarin kanssa, kertoo paljon hänen kunnianhimostaan ja siitä visuaalisesta kulttuurista, joka ravitsi hänen omaa katsettaan.
Näiden esimerkkien lisäksi hänen taidettaan luonnehtii keinojen niukkuus ja ilmaisullinen pidättyvyys, jotka etäännyttävät sen kaikesta näyttävästä tehokeinosta. Arkielämä, sisätilat ja tutut kasvot muodostavat ohjelmiston, jossa maalaus pyrkii vähemmän yllättämään kuin tekemään läsnä olevaksi. Tämä uskollisuus todellisuudelle, ilman korostusta, asettaa Venny Soldan-Brofeldtin olentojen todenmukaisuudelle tarkkaavaisen pohjoismaisen naturalismin jatkumoon.
Matkat, kulttuurielämä ja jälkimaine
Venny Soldanin avioliitto kirjailija Juhani Ahon, yhden suomalaisen kirjallisuuden suurten nimien, kanssa asettaa taiteilijan maansa henkisen elämän ytimeen. Kodista, jonka he perustivat, tuli aikansa luovien tekijöiden kohtaamispaikka, joka kokosi maalareita ja kirjallisuuden miehiä samaan kulttuurisen uudistumisen liikkeeseen. Tämä taiteiden ja kirjallisuuden läheisyys, joka on ominaista 1800-luvun lopun Suomelle, tarjoaa valaisevan taustan hänen aseman ymmärtämiselle.
Myös matkoilla oli oma osansa hänen kulussaan. Italia, menneisyyden mestariteoksia ja eteläistä valoa etsivien taiteilijoiden klassinen määränpää, jätti jälkensä, kuten osoittaa Firenzen karnevaalia kuvaava teos. Nämä pohjoismaiden rajojen ulkopuolelle suuntautuneet oleskelut laajensivat hänen näköpiiriään ja ravitsivat maalausta, joka oli avoin yhteiskunnallisen ja juhlivan elämän aiheille, tavoitettuina samalla havainnoinnin huolella kuin hänen suomalaiset aiheensa. Niistä löytyy uteliaan taiteilijan katse, joka on tarkkaavainen väreille, puvuille ja joukkokohtausten eloisuudelle.
Nykyään Venny Soldan-Brofeldtin tuotanto on suurelle yleisölle vähemmän tunnettu kuin joidenkin hänen aikalaistensa, mutta se kiinnostaa yhä niitä, jotka tutkivat tämän ajan suomalaisen taiteen rikkautta. Hänen maalaustensa reproduktiot, joiden joukossa Juhani Ahon muotokuva ja Karnevaali Firenzessä, pitävät elossa muistoa taiteilijasta, jonka hillittyys ja osuvuus ansaitsevat tarkkaavaisen uudelleenlöytämisen. Kaukana halvoista tehokeinoista hänen maalauksensa kutsuu kärsivälliseen katseeseen, joka on viritetty siihen maltillisuuteen ja totuuteen, jotka olivat hänen omiaan.
Tutustu kaikkiin Venny Soldan-Brofeldtin maalausten reproduktioihin.
