Taideteosten reproduktiot
Jean Béraud

Tutustu Jean Béraud’n maalausjäljennöksiin. Hän kuvasi pariisilaista elämää 1800-luvun lopulla ^ja 1900-luvun alussa^. Bulevardit, aukiot, kahvilat, teatterit, salongit, muotokuvat ja kävelyretket muodostavat visuaalisen kronikan Pariisista, sen monumenteista ja asukkaista.

Jean Béraud, pariisilaisen elämän tarkkailija

Pietarissa syntynyt ja Pariisissa työskennellyt Jean Béraud opiskeli Léon Bonnat’n johdolla. Musée d’Orsayn hakemiston mukaan hän osallistui Saloniin ensimmäisen kerran vuonna 1873, sai inspiraationsa pariisilaisen porvariston arjesta ja osallistui Société nationale des beaux-arts -taideyhdistyksen perustamiseen.

Hänen maalauksensa eivät dokumentoi ainoastaan rakennuksia. Ne yhdistävät julkiset tilat, eleet, vaatetuksen, kulkuvälineet ja sosiaaliset tavat. Kaduista tulee näyttämöitä, joilla katse liikkuu hahmojen ja ympäristön välillä.

Tarkkaa ja kerronnallista kaupunkimaalausta

Metropolitan Museum of Art kuvailee teosta Parisian Street Scene, noin vuodelta 1885, tunnistettavaksi näkymäksi boulevard des Italiens’ltä rue Laffitten suunnasta. Topografinen tarkkuus yhdistyy hienovaraiseen kerrontaan, joka rakentuu katseista, liikkeestä ja värien kontrasteista.

Paris Musées’n ja Ranskan kulttuuriministeriön kokoelmat vahvistavat aiheiden ja toteutustapojen moninaisuuden: bulevardinäkymiä, esittävien taiteiden paikkoja, muotokuvia ja uskonnollisen elämän hetkiä. Luettelon teosnimet säilytetään teosten niminä; niitä tulee tarkastella historiallisessa asiayhteydessään.

Champs-Élysées, Place de la Concorde ja Pariisin monumentit

Béraud palasi Pariisin länsiosan suurille väylille ja aukioille. Siluetit, hevosvaunut ja kulkijat antavat monumenteille mittakaavan, kun taas ajorata ja perspektiivit jäsentävät liikkeen.

Riemukaari Champs-Élysées’llä, Tuulinen päivä Place de la Concordella, Place de la Concordella, Pariisilaisnainen Champs-Élysées’n liikenneympyrässä, Nuori nainen Place de la Concordella, Tyylikäs nainen Grand Palais’n edustalla Alexandre III -sillalla.

Kohtaus Champs-Élysées’llä, Kohtaus Place de la Concordella, Champs-Élysées’llä, Champs-Élysées’n liikenneympyrä – Jean Béraud, Pariisilaisnainen Place de la Concordella – Jean Béraud, Saint-Jacques’n torni.

Pariisin bulevardit, kadut ja liikenne

Bulevardeja tarkastellaan vuorokaudenajan, vuodenajan ja sään mukaan. Sama avenue muuttuu väkijoukon näyttämöksi, kävelyreitiksi tai välikohtauksen tapahtumapaikaksi, mikä mahdollistaa monipuolisen kaupunkikokonaisuuden rakentamisen.

Pariisilainen katunäkymä, Boulevard Poissonnière syksyllä, Pont des Arts kovassa tuulessa, Onnettomuus Porte Saint-Denis’llä, Boulevard Poissonnière sateessa, Montmartren bulevardi yöllä Variétés-teatterin edustalla, Saint-Denisin bulevardi Pariisissa.

Bulevardilla, Pariisi, rue du Havre, Suuret bulevardit, Montmartren bulevardi iltapäivällä Variétés-teatterin edustalla, Capucinesin bulevardi illalla Café Napolitainin edustalla, Ajot Rue de la Paix’lla.

Ooppera, teatterit, taidesalongit ja esitykset

Ooppera ja teatterit tarjoavat Béraud’lle näkymiä sisäänkäynneille ja uloskäynneille, kulissien taakse sekä aitioihin. Teoksissa yhdistyvät arkkitehtuuri, iltapuvut ja yleisön käyttäytyminen sen sijaan, että ne rajoittuisivat näyttämöllä esitettävään näytelmään.

Oopperan edustalla, Poistuminen teollisuuspalatsin taidesalongista, Sanaharkka oopperan käytävillä, Taidesalongin avajaispäivä, Vaudeville-teatteri, Pariisin oopperan kulissien takana.

Monologi, Aitio Variétés-teatterissa, Poistuminen oopperan aitiosta, Oopperan julkisivu gaala-iltana, Vuoden 1889 maailmannäyttelyn sisäänkäynti, Aitio – Jean Béraud.

Kahvilat, brasseriet ja yöelämä

Kahviloista ja ravintoloista tulee sosiaalisen tarkkailun näyttämöitä. Pöydät, pelit, keskustelut ja katseet jäsentävät intiimimpiä, mutta yhtä lailla tarinallisia kohtauksia kuin suuret bulevardit.

Café de Paris, Gloppen konditoria, Kolme henkilöä kahvilassa, Opiskelijoiden brasserie, Pelihuone, Yön kaunottaret.

Illallisella Ambassadeurs-ravintolassa, Backgammonia kahvilassa, Piirissä, Kahvilassa, Graffardin sali.

Pariisilaisnaiset, muoti ja liikkeessä olevat hahmot

Naisfiguurit kuvataan työssä, kävelyllä, autossa tai vapaa-ajanviettopaikoissa. Asennot ja vaatetus sijoittavat tapahtumat tiettyyn ympäristöön rajoittamatta teoksia pelkiksi muotikuviksi.

Midinettien saapuminen, Pariisilaisnainen Bois’ssa, Miekkailijatar, Morris-pylväs, Tanssi, Keskustelu.

Nuori nainen kukkakimpun kanssa, Nuori nainen päivänvarjon kanssa, Nuori nainen ylittämässä bulevardia, Harlekiini, Nuori nainen astumassa alas ajurivaunuista, Paquin-muotitalon työläisnaisten lähtö.

Bois de Boulogne, Seine, puistot ja ulkoilma

Tiheimmin rakennettujen katujen ulkopuolella luettelo seuraa Bois'n kävelyretkiä, kilpa-ajoja, rantakatuja ja siltoja. Näissä maalauksissa ihmishahmot ovat edelleen läsnä, mutta puille, vedelle ja taivaalle jää enemmän tilaa.

Buggy-vaunut, Hatuntekijä Pont des Arts -sillalla, Longchampin kilpailut, maaliinpääsy paalulle, Victoria-vaunut, Seinen rannat.

Tuuli, Parc Monceau, Pyöräilymaja Bois de Boulognessa, Bois de Boulogne, Seinen varrella.

Salongit, pelit, lehdistö ja instituutiot

Béraud tarkastelee myös sisätiloja, joissa kohtaavat taiteilijat, toimittajat, opiskelijat ja pariisilaisen yhteiskunnan jäsenet. Teosten nimet vievät yksityispiiristä sanomalehteen ja sieltä oppilaitoksiin sekä julkisiin tilaisuuksiin.

Marseillaise, Journal des débats'n toimitus, Unelmien Figaro, Tohtorintutkinnon tenttisali, Condorcet-lukion päättäjäiset.

Konservatoriosta lähtö, Biljardipeli, Kreivitär Potockan salonki, Vastaanotto, Jacquet-pelin pelaajat.

Muotokuvat ja nimetyt henkilöt

Luettelo ei rajoitu väkijoukkojen kuvauksiin. Muotokuvat nostavat esiin lapsen, kirjailijoita, keräilijöitä ja muita merkkihenkilöitä tarjoten Pariisin näkymille suorasukaisemman vastapainon.

Jacques Blumenthalin muotokuva kolmivuotiaana, Sir Campbell Clarken muotokuva, Filosofi Ernest Renanin muotokuva 1823-1892, Alfred Auguste Frédéric Victor Labatt de Lambertin muotokuva.

Reine Bourdaisin muotokuva, Jean-Jacques Weissin muotokuva 1827–1891, Journal des débats’n toimittaja, Edmond Taignyn muotokuva 1828–1906, historioitsija ja keräilijä.

Uskonnolliset aiheet ja yhteiskunnan havainnointi

Joissakin teoksissa huomio siirtyy rukoukseen ja kirkonmenojen jälkeiseen poistumiseen. Ne kuuluvat edelleen nykyelämän kuvauksen piiriin: eleet, vaatetus ja yhteiskunnallinen konteksti ovat sommittelun keskiössä.

Rukous, Rukoileva nainen.

Kirkonmenojen jälkeen Sainte-Trinitén kirkossa, joulu 1890.

Jean Béraud’n teoksen valitseminen

Pariisin arkkitehtuuriin keskittyvässä kokonaisuudessa yhdistäkää Riemukaari, Place de la Concorde, oopperatalo ja suuret bulevardit. Kahvilat, teatterit ja salongit sopivat kerronnallisempaan kokonaisuuteen. Muotokuvat ja yksittäiset hahmot luovat intiimimmän kokonaisuuden, kun taas Seine, puistot ja Bois de Boulogne avartavat sommittelua.

• Monumentaalinen Pariisi: valitkaa aukio, silta ja teatterin julkisivu.
• Bulevardielämää: yhdistäkää sateinen näkymä, yömaisema ja kävelyretki.
• Pariisilaisnaiset: yhdistäkää liikkeessä oleva hahmo, kahvilakohtaus ja teatteriesityksestä poistuminen.
• Seurapiirielämää: kootkaa salonki, peli ja lehdistöön liittyvä kohtaus.

Jokaisessa tuotesivulla ilmoitetaan todella tarjolla olevat materiaalit, mitat ja vaihtoehdot. Valitkaa ensin materiaali ja sitten koko, jotta näette saatavilla olevat vaihtoehdot ja niiden hinnat.

Usein kysyttyä Jean Béraud’sta

Mitä aiheita Jean Béraud maalasi?

Hänet yhdistetään ennen kaikkea Pariisin katuihin, bulevardeihin, kahviloihin, teattereihin, salonkeihin ja kävelykatuihin. Luetteloon kuuluu myös muotokuvia, uskonnollisia kohtauksia ja joitakin ulkoilmamaalauksen aiheita.

Miksi häntä pidetään Pariisin kronikoitsijana?

Hänen teoksissaan yhdistyvät tunnistettavat paikat ja havainnoidut käyttäytymismuodot: liikenne, teatteriesityksistä poistuminen, keskustelut, työnteko, vapaa-aika ja seuraelämä. Näin ne tarjoavat kaupungista sekä yhteiskunnallisen että arkkitehtonisen tulkinnan.

Oliko Jean Béraud impressionisti?

Hän eli impressionistien aikalaisena, mutta museot kuvailevat hänen tuotantoaan yleensä modernin elämän ja pariisilaisen yhteiskunnan maalaukseksi, jossa on tarkka piirustus ja selkeä kerronta. Häntä ei ole syytä pelkistää yhteen ainoaan luokitteluun.

Missä hänen teoksiaan säilytetään?

Jean Béraud’n teoksia kuuluu muun muassa Musée d’Orsayn, Musée Carnavalet’n, POP-tietokantaan kirjattujen muiden Ranskan museoiden sekä Metropolitan Museum of Artin kokoelmiin.

Miten saan selville koot ja hinnat?

Avaa valitsemasi teoksen tuotesivu ja valitse sitten materiaali sekä mitat. Tälle yhdistelmälle saatavilla olevat vaihtoehdot ja vastaava hinta tulevat näkyviin.

Dokumentaatiolähteet: Musée d’Orsay, Paris Musées – Musée Carnavalet, Ranskan kulttuuriministeriö – POP-tietokanta ja Metropolitan Museum of Art.